etupään aikaansaannos.

Etupäässä sain asennuttua uuden lampun kehyksen ja selvitettyä (ehkä) sähköjohto hässäkän ja tungettua ne lampunkopan sisään, oli muuten homma saada se kaikki piuha määrä sinne... Uudet vilkut laittelin myös paikoilleen.

lamppu paikallaan ja jakkaraa leikattuna.



englantilais tyylinen takalyhty, mallia LUCAS.


No niin, taas pitkästä aikaa kerkesin talliin touhuamaan... Porailin takajakkaraan reiät lampulle ja asensin paikalleen, jakkaraa piti leikellä hieman ja sitäkin aloittelin... Hiomista on luvassa vielä sen osalta mutta nyt se istuu jo hiukan paremmin.

jakkara ennen...

18.11.

No niin, päivät meni nopeesti pikku-joulu humussa ja koti hommissa, seuraavaksi tarvii ruveta asentelemaan tuota race-jakkaraa paikalleen, kuten kuvasta näkyy se ei suoraan ilman työkaluja siihen istu...( amerikkalainen mainosti tätä "bolt-on" osana, mutta suomennos siihen on että tarviit pienen koneistamon jotta saat osan paikalleen...:) ). Katsotaan miltä näyttää leikkaamisen jälkeen...

uudet kasatut mittarit.


mittari purettuna.


vanhat taustat.


uudet taustat.

13.11

Hieno päivä, posteljooni toi jenkeistä tilatut osat, mittarin taulun taustat, tankki tarrat ja sen racing jakkaran! Aloitin heti tietenkin mittareitten purkamisen ja taustojen vaihto projektin, purkaminen ja kasaaminen oli yllättävän helppoa, eikä suurempia ongelmia ollut...Neulat olivat ainoastaan tiukassa mutta, irtosihan ne lopulta, kuvista näkyy mitä tuli touhuttua!

Clubman tanko, race,race!!


kokonaiskuva.( HUOMATKAA MUUTTUNUT SEINÄ, remontti etenee...=)

etujarrulevy.


takaratas

10.11.

Tilasin Hollannista osia laatikollisen, joka saapuikin yllättävän nopeasti ja sisälsi juuri ne mitä pitikin, siellä oli laakereita, puslia, tiivisteitä, kromi-osia sieltä täältä jne... Kasailin hieman takakeskiötä, laitoin uuden rattaan ja yritin vaihtaa pyörän laakereita, mutta nepäs ei liikkunu mihinkään, tarviin siis jonkun konepajan apua hiukan. Kaveri sorvasi etujarrurattaan suoraksi ja ite porailen siihen säteittäin reikiä ettei kaikki lika kulkeutuisi jarrupuristajaan ja jumettaisi sitä, se noissa oli tai on "tyyppivikana", saa nähdä auttaako noi reiät...

takavanne.



etuvanne.

10.11.

Seuraavaksi oli vuorossa vanteiden käsittely, alkuun olin sitä mieltä että kiillotan keskiöt ja jätän vanteet kromisiksi, niissä kun oli ihan katseen kestävä pinta edelleen. Kiikutin itseni ja keskiöt kaverin talliin ja aloitin kiillotuksen isolla tehdas koneella (mikälie oikeelta nimeltään, koko on valtava.) Parin tunnin jälkeen totesin tasaisen kiillon saamisen mahdottomaksi keskiöissä olevien "kuvioiden takia", johon kaveri totesi että, maalaa nekin niin pääset helpommalla ja jälki on parempi, ei muuta kuin soitto maalaamoon ja kiikutin keskiöt ja vannekehät sinne. Viikon päästä hain komean mustat osat pois. Vanteet ja keskiöt tarvii toimiakseen pinnat ja työkaverin kautta sain tietää että Rymättylässä olisi mies joka tekee ruostumattomasta langasta pinnoja käsityönä ja että jälki on komeeta ja lähes ikuista... Soitto miehelle ja osat sinne. Kahden viikon päästä hain valmiit osat pois ja hyvät niistä tuli, vai mitä?

iskarit uusilla jousilla.

10.11.

asentelin keulan jälkeen takahaarukan uusine puslineen paikalleen, taka-iskareiksi oli hommattu jossain vaiheessa legendaarisen KONI:n iskarit, nekin oli muuten ehjän näköiset, ainoa mikä pisti silmään oli jousien maalien lohkeilu ja siitä seurannu ruostuminen. Onneksi vierailin Stormissa( moottoripyörien sekatavarakauppa) ja satuin kysymään josko siihen saisi pelkkiä jousia. Myyjä penkoi ja löysikin jouset ja vielä mustat, säästyin siis koko iskarien hommaamiselta, rahapussikin kiitti.

T-kappaleet lähempää


keula asennettuna.

10.11. edelleen...

T-kappaleet saivat myöskin jauhemaali käsittelyn, mustan tosin...keulan alaputket kiilloittelin huopalaikkojen kanssa ja voitte uskoa että se kysyi kärsivällisyyttä, keulan liukuputket ja tiivisteet tuntuivat olevan niin hyvässä kunnossa etten nähnyt tarpeelliseksi niitä korjata, joku viisas on sanonut ettei kannata korjata ehjää...Hioin ja kiillottelin myöskin tangon kiinnikkeet.

runko maalattuna( huomatkaa todella hieno nostopöytä)

10.11.

Ei niin pienessä päässäni olin hahmotellut pyörän tulevaa kuosia ja tullut siihen päätökseen että, kulta ja musta tuleva olemaan päävärit, satulan paikalle sopivan raaserimainen "jakkara", tankkia hieman muutellaan, alumiiniosia kiillotellaan ja tangoksi "clubman" eli alaviistoon osoittavat kahvat..Siinä lähtöajatukset tiivistetysti. Purettuani koko pyörän enemmän tai vähemmän sekavaksi osa kasaksi, pääsin viimein käsiksi runkoon. Rälläkkä laulamaan ja turhien korvakkeiden ja ulokkeitten kimppuun, loppujen lopuksi niitä ei montaa ollut ja runko oli nopeasti hiekka-puhallusta ja maalausta vaille, puhaltaja ja maalaaja löytyi onneksi omasta kylästä joten ei tarvinnu kuskata sitä ympäri pitäjöitä. Maalari laittoi kultaisen jauhemaalin jonka päälle vielä lakka, eli kestää!! Täytyy muuten mainita tosta taustalla näkyvästä hiirien syömästä puoliksi villoitetusta seinästä että remontti tallissa on jo alkanut...

10.11.

Laiska kun olin, niin en ottanut kuvia pyörästä purku vaiheessa, joten en voi kuvilla havainnollistaa sitä lähtö tilannetta mutta, yritän tehdä sen näin pelkän tekstin muodossa. Pyörä oli käyntikuntoinen mitä nyt pieniä sivuääniä koneesta kuului, totesin ettei ne vaikuttaneet vakavilta, joten kesäkuussa kipaisin hakemassa pyörän kotiin Vantaalta. Lähempi tarkastelu toi tietenkin lisää vikoja joita en ollu havainnut, tosin olin jo päättänyt että tästä tehdään kilpuri vaikka se pitäisi tehdä kuinka vaikeasti!! Rungoltaan ja muilta osiltaan pyörä oli jotakuinkin siedettävä, jos ei oteta lukuun sitä noin kahdenkymmenen kilon lisäpainoa joka tuli pelkästä kurasta ja pinttyneestä liasta, olen jopa lähes varma ettei pyörää oltu pesty viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Aloitus...

9.11.08 tästä lähdetään...

Sain töissä istuessani hullun ajatuksen...Rupean pitämään blogia(sillä tätä ilmeisesti kutsutaan) kahvila raaseri projektistani, Lontoon kielellä "cafe-racer". Asiaa sen enempää tietäville infoksi että nyt puhutaan moottoripyöristä ja eritoten muunnelluista sellaisista. Cafe-racerit saivat alkunsa 50-luvun englannissa jossa silloiset bensan huuruilla käyvät hurjapäät halusivat muuttaa tehtaalta tulleita pyöriä hieman "rata" henkisiksi, suomeksi sanottuna riisutaan kaikki ylimääräinen pois ja muutetaan ulkonäköä oman mielen mukaiseksi. Omaksi projektikseni löysin vuoden -78 CB750 Hondan eli " tuutin", älkää kysykö miksi, niin vain tapahtui...Tarkoituksena on saada aikaan silmää miellyttävä "raaseri", se että tuleeko siitä sellainen on eri asia... Lähtökohtaisesti pyörä oli yllä olevan näköinen, tosin likaisempi ja kuluneempi....